- Yli puolentoista vuoden mittaisen yhteiselon aikana olen tippunut ponilta suurinpiirtein sen 5 kertaa, mutta vain kaksi kertaa kunnolla kyljelleen. Useimmiten olen onnistunut saamaan jalan alleni ja nämä laimeat selästä luiskahdukset ovat tapahtuneet ilman satulaa maastoillessa, mm. ojia ylittäessä tai muuten vaan mäissä tmv..
- Likka on suhtautuu kaikkeen uuteen ja ihmeelliseen aina aluksi suurella varauksella ja joskus on poni järkyttynyt pahasti. Klippaamisesta, veteen menemisestä ja siellä kahlaamisesta sekä uimisesta on jouduttu hiki päässä neuvottelemaan pidemmän kaavan mukaan. Liinassa juoksuttaminenkin oli aluksi lähes mahdotonta, kun poni vähän väliä joko pysähtyi tai kääntyi ympäri.. Jäälle meneminen on ollut viimeisin järisyttävän ihmetyksen aiheuttanut prosessi, mikä ollaan käyty lävitse ja lopulta tajuttu että ahaa, tämähän on ihan älyttömän hauskaa!
- Joskus sille päälle sattuessaan Likka on äärimmäisen innokas hörisemään ihan kaikelle ja kaikille näköpiirissä oleville. Joskus on poni erehtynyt hörisemään myös lehmänmulikoille, kun se näkee niitä kesäisin pellon laidassa.. :D
- Olen pari kertaa kuullut tallinomistajalta Likan pukittelevan itsekseen karsinassa, jos se joutuu vaikkapa kengityksen takia odottelemaan ulos pääsyä normaalia pidempään. Höslä!
- Likan voi päästää vapaasti menemään pitkillä suorilla ilman pelkoa siitä, etteikö se pysähtyisi. Kunnolla rallittelu pellolla, jäällä tai pitkällä pehmeällä hiekkatiellä on yksi sekä minun että ponin lempparijuttujaasioita!
Oli tosiaan laskettelukypärä kameroineen päässä, saatiin hienoa peltoilumateriaalia :D |
- Likka on vahvasti kolmikäyntinen, mutta kyllä siitä tölttiäkin on ainakin joskus irronnut. Aikaisemmalla omistajallaan se oli töltännyt kuulemma melko säännöllisestikin, mutta itse kun en ole koskaan kummoisemmin perehtynyt "perinteisten" issikoiden ratsastamiseen, niin en osaa tuota kyseistä askellajia ponilta pyytää.
- Kuten edellisestä postauksesta mahtoi tulla ilmi, Likka on melkoinen mestari ilmeilemään.
- Edelliseen faktaan liittyen: opetin Likan nostamaan ylähuulta viime kesänä. Temppuhan sinänsä on todella hauska, eikä siitä varsinaisesti ole mitään haittaa, mutta poni on tempun hauskuuden tajuttuaan nostellut huultansa vähän väliä.
- Edelliseen faktaan liittyen: opetin Likan nostamaan ylähuulta viime kesänä. Temppuhan sinänsä on todella hauska, eikä siitä varsinaisesti ole mitään haittaa, mutta poni on tempun hauskuuden tajuttuaan nostellut huultansa vähän väliä.
- Likka on ollut kahdesti Ypäjällä näyttelyissä ansaiten mahtavat II ja III palkinnot.
- Niin, ja Likkahan on vallan perso ruoalle. Kaikki menee. Jopa psylliumin se vetää napaansa täydellä rakkaudella, vaikka moni muu saattaa jättää tuon ikävän makuisen mönjän irvistellen syömättä.